Emergency First Response® (EFR®) -kouluttajana yksi tehtävistäsi on tarvittaessa laajentaa opetusta yleisistä sairauksista, jotta kurssilaiset osaavat tunnistaa oireita ja antaa oikeanlaista ensiapua.
Maallikoiden antama ensiapu epileptisen kohtauksen aikana on tärkeää, sillä se voi ehkäistä vammoja, vähentää paniikkia ja jopa pelastaa hengen. Se, milloin tulee soittaa hätäkeskukseen, riippuu tilanteesta.
Mitä epilepsia on?
Epilepsia on yksi yleisimmixstä kroonisista aivosairauksista. Sitä sairastaa maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa ihmistä, kaikenikäisissä ryhmissä – erityisesti lapsilla ja ikääntyneillä.
Sairaudelle ovat tyypillisiä toistuvat epileptiset kohtaukset, jotka johtuvat aivojen liiallisesta sähköisestä aktiivisuudesta. Tämä häiritsee hetkellisesti aivojen normaalia toimintaa.
Kohtaus on äkillinen tapahtuma, joka voi aiheuttaa hallitsemattomia liikkeitä osassa kehoa tai koko kehossa. Siihen voi liittyä myös tajunnan menetys tai kehon toimintojen hallinnan heikkeneminen.
Kohtaukset voivat vaihdella lyhyestä keskittymisen herpaantumisesta voimakkaisiin ja pitkittyneisiin kouristuksiin. Joillakin niitä esiintyy harvoin, toisilla useita kertoja päivässä.
Monet epilepsiaan liittyvät kuolemantapaukset ovat mahdollisesti ehkäistävissä, koska ne johtuvat esimerkiksi kaatumisista, hukkumisesta tai palovammoista – eivät itse kohtauksesta.
Ketkä voivat saada kohtauksen?
Arviolta joka kymmenes ihminen kokee elämänsä aikana kohtauksen. Yksittäinen kohtaus ei kuitenkaan tarkoita epilepsiaa, sillä kohtauksille voi olla muitakin syitä.
Epilepsia diagnosoidaan yleensä, kun henkilöllä on ollut vähintään kaksi selittämätöntä kohtausta ja lääkärin arvion mukaan uusia kohtauksia voi esiintyä.
Oireet ja tunnusmerkit
Kohtauksen ilmeneminen riippuu siitä, missä aivojen osassa häiriö alkaa ja miten se leviää.
Fokaaliset, eli paikalliset kohtaukset Vaikuttavat vain yhteen aivojen osaan.
- Mahdollisia oireita ovat toistuvat pienet tai suuret liikkeet, nykivät liikkeet, ympyrän käveleminen
- Muita mahdollisia oireita ovat hetkellinen tajunnan tai tietoisuuden heikkeneminen, aistimusten muutokset (välkkyvät valot, oudot hajut tai maut, pistely), mielialan tai ajattelun muutokset
- Useimmat fokaaliset kohtaukset kestävät muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.
Yleistyneet kohtaukset (tonis-klooniset) vaikuttavat molempiin aivopuoliskoihin ja ovat se kohtausmuoto, jonka useimmat ihmiset tunnistavat.
- Kohtaus voi alkaa, pysähtymisellä, tyhjällä katseella tai lyhyellä tietoisuuden katkeamisella. Tämän jälkeen voi seurata tajunnan menetys, kaatuminen, ääntely, kielen tai suun sisäpuolen pureminen. Tätä kutsutaan toniseksi vaiheeksi.
- Seuraava klooninen vaihe näkyy rytmisenä ja nopeana raajojen kouristeluna. Kohtauksen aikana voi myös virtsa tai uloste purkautua hallitsematta, hengitys pysähtyä hetkellisesti, mikä voi aiheuttaa sinertävän värin huulten ympärille.
- Kohtaus kestää yleensä 1–3 minuuttia.
Ensiapu epileptisen kohtauksen aikana
Ensiavun tavoitteena on pysyä potilaan vierellä, suojata häntä lisävammoilta ja tarjota tukea kohtauksen jälkeen.
Fokaalinen kohtaus
- Henkilö ei välttämättä tiedä saavansa kohtausta. Kohtaus voi olla pelottava ja hämmentävä
- Paras ensiapu on pysyä rauhallisena ja rauhoitella potilasta. Pysy hänen vierellään, kunnes hän on täysin toipunut. Kohtauksen jälkeen henkilö voi olla hetken sekava tai horjuva.
Tonis-klooninen kohtaus
- Kun joku saa kohtauksen pysy rauhallisena, pysy hänen vierellään ja ajoita kohtauksen kesto
- Jos henkilö kouristelee siirrä vaaralliset esineet pois, tue päätä esimerkiksi vaatteella, löysää kaulan ympärillä olevia tiukkoja vaatteita. ÄLÄ koskaan yritä estää liikkeitä tailaita mitään henkilön suuhun
- Tarkista, onko henkilöllä epilepsiaranneke tai tunniste, jossa voi olla ohjeita ensiapuun.
- Kohtauksen aikana voi tapahtua virtsan tai ulosteen karkaamista. Peitä alue esimerkiksi takilla tai huovalla ja siirrä sivulliset kauemmas.
- Kun kouristelu loppuu tarkista hengitystiet, varmista, ettei suussa ole oksennusta tai sylkeäja auta henkilö kylkiasentoon
- Pysy kohtauksen saaneen kanssa, kunnes hän on täysin toipunut, ja kerro rauhallisesti mitä tapahtui
Joillakin ihmisillä voi esiintyä useita kohtauksia, ja yksi kohtaus voi muuttua toisentyyppiseksi.
Milloin soittaa hätäkeskukseen?
Useimmat kohtaukset eivät vaadi päivystyshoitoa, ja joillekin potilaille on määrätty lääkitys pitkittyneiden kohtausten katkaisemiseksi. Hakeudu kuitenkin lääkärin hoitoon, jos:
- kyseessä on ensimmäinen kohtaus
- kohtaus kestää yli viisi minuuttia
- henkilöllä on hengitysvaikeuksia tai hän muuttuu sinertäväksi
- hän loukkaantuu kohtauksen aikana
- hän ei palaa tajuihinsa tai vaikuttaa sekavalta kohtauksen jälkeen.
Epilepsia ensiapukurssien opetuksessa
Viiden minuutin keskustelun lisääminen epilepsiasta EFR-kurssille voi auttaa kurssilaista auttamaan hätätilanteessa ja ehkäisemään vammoja tai jopa kuoleman.
Tietoa epilepsiakohtauksen ensiavusta löytyy EFR Primary and Secondary Care Participant Manualin tai eLearning-materiaalin Emergency Reference -osiosta kohdasta Seizures.
