Jos olet kiinnittänyt huomiota uusimpiin elvytysnukkemalleihin, olet saattanut huomata, että reagoivat ja suorituksesta palautetta antavat nuket ovat yleistyneet, erityisesti sellaiset, jotka antavat palautetta rintakehän painalluksen syvyydestä ja taajuudesta. Uusimman versiot ovat useimmiten elektronisia – joista parhaimmat ovat yhteydessä mobiilisovelluksiin ja verkkoon. Ajatus palautteesta ei kuitenkaan ole uusi. Yksi parhaiten tunnettu elvytyspalaute on oikeaa elvytyspainallusta seuraava ”kliksahdus”, mikä on ollut elvytysnukeissa varusteena jo vuosikymmeniä. Kuten minkä tahansa työkalun kanssa – älykkään tai yksinkertaisen – oikea käyttö, määrittää kuinka hyödyllinen se on.
Koulutusnäkökulmasta elvytysnukke on simulaattori. Simulaattorit ja simulaatiot ovat erittäin tärkeitä, koska ne mahdollistavat osallistujille sellaisten tekniikoiden harjoittelun, joita ei voi yhtä tehokkaasti tai lainkaan harjoitella mitenkään muuten. Ne mahdollistavat osallistujille oppimisen virheistä ilman vakavia seurauksia. Oppimisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi simulaattorit voivat tarjota palautetta, mikä ei ole mahdollista todellisissa tilanteissa. Kohtuullisen monimutkaisissa toimenpiteissä, kuten elvytys, jossa on sekä laajoja että hienomotorisia taitoja sekä ajattelua vaativia osia, on palaute yleensä annettu viiveellä vasta toiminnan loputtua.
Tehtäväsarjan ja asennon oppiminen – ilman nuken antamaa palautetta
Opeta Emergency First Response® osallistujille aluksi perusteet – oikea tehtäväsarja ja asento. Heidän pitäisi tuntea ja pyrkiä oikeaa painallussyvyyteen ja tahtiin, puhallusten lukumäärään jne. Näihin ei tarvitse kuitenkaan liikaa kiinnittää huomiota niin kauan, kun osallistujat yrittävät suorittaa tehtävät oikein. Sen sijaan kannattaa keskittyä oikeisiin tehtäväsarjoihin, niiden vaiheisiin ja asentoon, kunnes osallistujat suoriutuvat näistä kohtuullisen hyvin. Ajatuksena on oppia perusteet, joiden varaan oppimista voidaan rakentaa. Painallussyvyyteen keskittyminen siinä vaiheessa, missä painalluskohta on epäselvä, lisää stressiä, hidastaa oppimista ja vähentää itseluottamusta. Ainoa palaute tässä vaiheessa voisi olla ”Katso kohti rintaa, kuunnellessasi, jotta voit nähdä rinnan mahdollisen liikkeen.” ”Hyvä muistit käden asennon.” ”Erinomainen käsien asento.” ”Hyvä painallusasento.” ”Muista ensin 30 painallusta.” ”Hyvää työtä, tee sama uudestaan ja lisätään tällä kertaa alkuun hätäilmoitus.” jne. Tähän ei yleensä mene kauan aikaa, koska et keskity vielä tekniikkaan.
Tekniikan kehittäminen – nuken palaute päällä
Kun osallistujat ovat oppineet tehtäväjärjestyksen ja asennot, onnittele heitä siitä (tämä on tärkeää, koska se toimii siirtymänä seuraavaan vaiheeseen). Kerro heille, että seuraavaksi he keskittyvät tekniikan kehittämiseen. Aseta nuken palaute päälle (tai pyydä osallistujia laittamaan palauteen päälle), riippumatta siitä onko kyseessä mekaaninen ”klikkaus” tai elektroninen, visuaalinen tai ääneen perustuva, sovellus tai joku muu palaute. Selitä, että tämä auttaa heitä tarkentamaan painallussyvyyttä, puristuksen vapauttamista ja tahtia (sekä mahdollisesti muita laitteen rekisteröimiä toimia) ja anna heidän tämän jälkeen harjoitella, säädellen heidän painallussyvyyttänsä ja nopeutta jne. Keskity asioihin, joihin nukke ei reagoi ja joista se ei anna palautetta, kuten “hieman nopeammin”, ”hieman syvemmälle” – ”lisää… lisää… nyt meni oikein” jne.
Luottamuksen kehittäminen – Ilman palautetta
Osallistujat tietävät, että oikeilla potilailla, ei ole klikkereitä tai valoja, joten on tärkeää poistaa palautteenantomekanismit, jotta voit varmistaa osallistujien oppimistason, mutta myös siksi että he itse voivat luottaa taitoihinsa. Voit tietysti poistaa kaiken palautteen kerralla, mutta yleensä palautteen vaiheittainen vähentäminen toimii paremmin oppimisen tukena ja itseluottamuksen kehittäjänä. Kun osallistujat toistuvasti onnistuvat oikean painallussyvyyden toteutuksessa ja nopeudessa, kerro että haluat heidän elvyttävän ilman palautetta, kuten oikeaa potilasta. Pyydä heitä sammuttamaan palautejärjestelmä (tai lopettamaan sen seuraamisen) ja harjoittelemaan muutama kierros (sinun valvonnassasi) ja laittamaan palaute sen jälkeen uudelleen päälle, jotta he näkevät oikean syvyyden ja nopeuden. Jos suoritus ei ole oikea, anna osallistujien vaihdella palautetta päälle ja pois parantaakseen taitojaan, mutta käyttäen kuitenkin palautetta jatkuvasti vähemmän (joudut ehkä kannustamaan tähän suuntaan) kunnes oppilaat osoittavat osaamista syvyydestä/tahdista/puhalluksista, ilman palautetta. Onnittele heitä siitä, että he ovat oppineet peruselvytyksen.
Vinkkejä:
1. Älä ylikorjaa – se heikentää oppimista ja itsevarmuutta. Palautteenantovälineet voivat olla erittäin täsmällisiä, mutta älä takerru turhiin yksityiskohtiin, jos suoritus tuottaisi kuitenkin toivotun lopputuloksen. Jos esimerkiksi yksi painallus kolmestakymmenestä on hieman liian matala, älä sano mitään. Myöskään sellaisista asioista, joista nukke antaa palautetta, ei tarvitse mainita.
2. Anna palautetta hienovaraisesti, nopeuttaaksesi palautteen poistamista kokonaan. Sen sijaan, että käytettäisiin täyttä palautetta, käytä valmennustekniikoita. Ilman nuken palautetta, yksinkertainen neuvo, kuten ”Luulen, että painat hieman liian vähän” tai ”pidä tuo tahti” voi olla kaikki, mitä oppilas tarvitsee saadakseen tekniikan takaisin kuntoon.
3. Nukke ei ole kouluttaja – sinä olet. Reagoivat ja palautetta antavat nuket voivat auttaa osallistujia tekniikan oppimisessa, mutta tämä on vain osa siitä, mitä tarvitaan Emergency Responderiksi kehittymisessä, joka on valmis auttamaan tarpeen niin vaatiessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sinun kertomanasi “tuo oli täydellistä” merkitsee enemmän kuin 30 vihreää ”oikea syvyys” merkkivaloa peräjälkeen. ”Kommentti vain hieman nopeammin” merkitsee ja kannustaa enemmän kuin nuken toistuva ”olet liian hidas” ilmoitus.
Lisää tietoja reagoivista ja palautetta antavista elvytysnukeista, löydät tästä vuoden 2019 artikkelista englanniksi.
